Blog
Blogi vaihtuu...
Posted by jauhan
at 12:14 AM on August 01, 2009
|
comments (0)
|
Freewebs teki Taas temput, joten mä luopiopetturina vaihdoin blogia, kun alkoi sunnattomasti ärsyttää... Kuulumiset löytyy nykyään tämän linkintakaa...
Loppuviikon sutinat...
|
Posted by jauhan
at 10:00 AM on July 27, 2009
|
comments (0)
|
Päivitellään viikonlopun kuulumisia, joihin kuuluu rokotuksia, uusia koirakavereita, sisarustreffejä... =)
Perjantaina, huhuh-hurjan päivän päätteeksi, suunnattiin kokoonpanolla Tepsu, Zemba ja Tiipataa ell Annea tervehtimään. Mielellään noi Annea meni moikkaamaan, ei siis jäänyt viime visiitistä mitään narinoita. =) Ensteks punnattiin lapsoset; meidän "tulokset"; Dea 5,5kg ja Zen 4,4kg... Voi elämä, toi jäpikkä on kohta Deen kokonen.. =) Eli Zenin 16-viikkois mitat olivat 31cm korkeutta + 4,4kg painoa. Se ei ole enää mikään ihan pien mies... Kohta Elmon ja Zenin lempinimet vaihtuu päikseen ja Elmosta tuleekin äitin pien mies ja Zenistä äitin iso poika.. <3
Tälläkin kertaa kinkkuharhautus onnistui rokotteita antaessa, eikä naperollenit huomanneet koko piikitystä. Dea sitä vastoin päästi pienen kiljahduksen (meillä kukaankoskaanennen ei ole niin tehnyt) saadessaan rabies-rokotteen. Ell oli sanonut, että tämä rokote saattaa kirvellä ja niin näytti tekevän. =/ Tosin neiti IloÄlytön heilutteli häntäänsä jo hetken kuluttua ja vauvojen ollessa vuorossa pöydällä, olis Miss D tahtonut mennä takas sinne (kai ny kun siel oli tarjoilu käynnissä)... =) Siinä Annen kanssa höpistessämme kaiken maailman juttuja, päätti naperot koittaa, josko Anneen tehoaisi komentelu.. ;) Ne kävi vuoroin kytiksellä Annen edessä, tuijotti ja haukahteli. Että näin meillä kammoksutaan eläinlääkäriä. Onnistunut reissu oli ja kaikilla oli hyvä mieli lähtiessä! =)
Vaikka uhosin, ettei Tiipaa palautettaisi olleskaan omaan kotiin, niin jouduin sanani syömään... Kun vein Tiipan Sadulle, sanoin, että musta ei ikinä olis pitämään kahta pentua samaan aikaan. =D Kyllä ne sen verra melttas ja tsembaloi, että vähemmästäkin alkais harmaita hiuksia kasvaa... ;) Vaikka Dee on ihan vauva, niin se on kuitenkin jo yks ja se EI ole sama asia kun pentu, sen eron huomaa selvästi. =) Ihanaa oli kyllä seurata miten Tipi ja Zen jaksoi leikkiä keskenään ja miten niillä leikit osuu ihanasti yksiin. Vaikka en kahta pentua samaan aikaan itelle ottais, niin päivähoitopaikka on Elvarilassa aina avoinna! <3
Lauantaina saimme uutta vahvistusta lenkille nuoren shelttineidon, Noora 3kk, muodossa. Nooran emännän kanssa olimme tapaamisesta puhuneet ja aikataulujen osuessa yksiin lenkki saatiin järkättyä. Lenkille meidän lauman ja Noora-neidin lisäksi tulivat ÄssäT sekä Tillin tallin-jengi, eli Tilli ja Kaneli kera emäntänsä. Huomaamatta jälleen kolme tuntia vilahti ihan tosta vaan köpsytellessä montulla ja seuratessa kakarain puuhia. Reippaasti se Noora neiti tuli osaksi laumaa ja mennä viipotti "isojen" matkassa kuin vanha tekijä; ihana eloisa pieni neiti. <3 Kiitos ÄssäT, Tillin tallin-jengi sekä Heidi ja Noora mukavasta lauantai-iltapäivän lenkistä! Toivottavasti saadaan pian uudet treffit järkättyä. =D
Sunnuntaina sain meidän isännän "huijattua" mukaan aamulenkille mettään mun ja koirien kanssa. Mä en kyllä todella muista et oisin maininnu et "tehdään vaan pikku kieppi tossa"... ;) Lenkki venähtikin sitten 7km pituiseksi (isäntä tarkasti asian gps:n avulla)... =D Mut ihana ilma, niin miksi ei talsia vähän pidempään... Eikä se isäntäkään sitten näyttänyt yhtään pahakseen pistävän, vaikka vähän venähtikin.. ;) Ihmiset tuntuu nyt marja-aikaan olevan sankoin joukoin liikenteessä metsissä ja vastaan tulikin monen monta juttua; koiria, marjanpoimijoita, perheitä, juoksijoita. Eikää meillää puhiistuu! =D Zen meni oma-alotteisesti tutustumaan vastaantulleisiin Leo-westieen sekä sheltti-Lindaan, Elviksen ja Dean "vanhoihin tuttuihin". Muutama muu koira vaan ohiteltiin, kun ei koskaan aiemmin oltu niitä nähty. Zenillä tuntuu olevan hirveästi mielenkiintoa mennä katsomaan ja nuuskimaan mikä/kuka vastaantuleva oikein on. Se nokka pitkällä nuuskii ja katselee perään kun joku menee ohitte, eikä pysähdy juttelemaan. Uteliaisuus useimmiten siis voittaa mahdollisen epävarmuuden. Pitäs vaan useemmin päästä tollasille lenkeille, missä suurimman osan saa olla vapaana mutta sitä "elämää ja actionia" on seassa myös. =)
Ei sitten montaa hetkeä ehditty kotona viettää, kun ÄssäT-tiimi tuli hakemaan meidän koko lauman seuraavaan seikkailuun. Lähdettiin Inkooseen kasvattaja-Eralle kylään ja tapaamaan muuta elementti-sisarussarjan väkeä. Koko pentue reffas jälleen; sisko Blitz oli Eralla hoidossa, Tuima-veikka oli tullut treffeille sisko-Tiukun kanssa, Tipi ja Zen tuli meidän matkassa. Näin oli taas elementit koossaan ja elementtivoimat jylläsi.. ;) Se on niin liikkistä, miten meidän Zen (lievästi sanottuna) kiemurtelee onnesta soikeena nähdessään Eran ja Jarin; se heittäytyy näiden jalkojen juureen ja suukottelee minkä ehtii. <3 Miten niin se muistaa?! ;) Hienosti sujui lapsuudenkodissa reffaus; äiti-Kiti kävi heti tekemässä naperoille selväksi et muistakaas kuka Mami on ;), Millia ja Wadea tervehdittiin ja kunnioitettiin. =) Näin sen pitää mennä. =) Meidän ihmisimmeisten piti tankata ittemme kahvilla, mutakakulla ja mansikoilla (aijet ne on hyvää) ennen lenkille lähtöä ja tietty päivittää kuulumisia. =)
Sittenpä suunnattiin lenkille läheiseen metsään koko komean lauman voimin; Kiti, Wade, Blitz, Tuima, Tiuku, Saana, Sani, Tipi, Elvis, Dea ja Zen + emännät. Ilma suosi jälleen ja koirilla riitti vilskettä ja vipinää kirmaillessa pitkin mettätietä. Loppuen lopuksi Zen oli aikas naatti; aamun lenkki ja illan tohinat kaikkineen väsytti pikku miehen tptaalisesti. Vielä me mentiin "muutamaksi" hetkeksi lenkin jälkeen sisälle turisemaan ja tekemään liimausoperaatioita naperoiden korville. Meidän Zenikin oli taas ittensä näköinen liimausten jälkeen; mä kun olen niin tottunut tohon sen nutturakorva tyyliin, että melkeen säikähdin kun liimat (ne mitkä oli jälellä) otin pois ja poika oli ei-niin-yhtään-meidän Zemban-näköinen. =)
Kiitos Era ja Jari, Kajsa ja lauma sekä Satu ja tytöt ihanasta sunnuntaipäivästä! <3
Nyt täytyy rientää, Marilla jo soitteli, että ovat pihalla venttaamassa meitä lenkille, joten... =D
Perjantaina, huhuh-hurjan päivän päätteeksi, suunnattiin kokoonpanolla Tepsu, Zemba ja Tiipataa ell Annea tervehtimään. Mielellään noi Annea meni moikkaamaan, ei siis jäänyt viime visiitistä mitään narinoita. =) Ensteks punnattiin lapsoset; meidän "tulokset"; Dea 5,5kg ja Zen 4,4kg... Voi elämä, toi jäpikkä on kohta Deen kokonen.. =) Eli Zenin 16-viikkois mitat olivat 31cm korkeutta + 4,4kg painoa. Se ei ole enää mikään ihan pien mies... Kohta Elmon ja Zenin lempinimet vaihtuu päikseen ja Elmosta tuleekin äitin pien mies ja Zenistä äitin iso poika.. <3
Tälläkin kertaa kinkkuharhautus onnistui rokotteita antaessa, eikä naperollenit huomanneet koko piikitystä. Dea sitä vastoin päästi pienen kiljahduksen (meillä kukaankoskaanennen ei ole niin tehnyt) saadessaan rabies-rokotteen. Ell oli sanonut, että tämä rokote saattaa kirvellä ja niin näytti tekevän. =/ Tosin neiti IloÄlytön heilutteli häntäänsä jo hetken kuluttua ja vauvojen ollessa vuorossa pöydällä, olis Miss D tahtonut mennä takas sinne (kai ny kun siel oli tarjoilu käynnissä)... =) Siinä Annen kanssa höpistessämme kaiken maailman juttuja, päätti naperot koittaa, josko Anneen tehoaisi komentelu.. ;) Ne kävi vuoroin kytiksellä Annen edessä, tuijotti ja haukahteli. Että näin meillä kammoksutaan eläinlääkäriä. Onnistunut reissu oli ja kaikilla oli hyvä mieli lähtiessä! =)
Vaikka uhosin, ettei Tiipaa palautettaisi olleskaan omaan kotiin, niin jouduin sanani syömään... Kun vein Tiipan Sadulle, sanoin, että musta ei ikinä olis pitämään kahta pentua samaan aikaan. =D Kyllä ne sen verra melttas ja tsembaloi, että vähemmästäkin alkais harmaita hiuksia kasvaa... ;) Vaikka Dee on ihan vauva, niin se on kuitenkin jo yks ja se EI ole sama asia kun pentu, sen eron huomaa selvästi. =) Ihanaa oli kyllä seurata miten Tipi ja Zen jaksoi leikkiä keskenään ja miten niillä leikit osuu ihanasti yksiin. Vaikka en kahta pentua samaan aikaan itelle ottais, niin päivähoitopaikka on Elvarilassa aina avoinna! <3
Lauantaina saimme uutta vahvistusta lenkille nuoren shelttineidon, Noora 3kk, muodossa. Nooran emännän kanssa olimme tapaamisesta puhuneet ja aikataulujen osuessa yksiin lenkki saatiin järkättyä. Lenkille meidän lauman ja Noora-neidin lisäksi tulivat ÄssäT sekä Tillin tallin-jengi, eli Tilli ja Kaneli kera emäntänsä. Huomaamatta jälleen kolme tuntia vilahti ihan tosta vaan köpsytellessä montulla ja seuratessa kakarain puuhia. Reippaasti se Noora neiti tuli osaksi laumaa ja mennä viipotti "isojen" matkassa kuin vanha tekijä; ihana eloisa pieni neiti. <3 Kiitos ÄssäT, Tillin tallin-jengi sekä Heidi ja Noora mukavasta lauantai-iltapäivän lenkistä! Toivottavasti saadaan pian uudet treffit järkättyä. =D
Sunnuntaina sain meidän isännän "huijattua" mukaan aamulenkille mettään mun ja koirien kanssa. Mä en kyllä todella muista et oisin maininnu et "tehdään vaan pikku kieppi tossa"... ;) Lenkki venähtikin sitten 7km pituiseksi (isäntä tarkasti asian gps:n avulla)... =D Mut ihana ilma, niin miksi ei talsia vähän pidempään... Eikä se isäntäkään sitten näyttänyt yhtään pahakseen pistävän, vaikka vähän venähtikin.. ;) Ihmiset tuntuu nyt marja-aikaan olevan sankoin joukoin liikenteessä metsissä ja vastaan tulikin monen monta juttua; koiria, marjanpoimijoita, perheitä, juoksijoita. Eikää meillää puhiistuu! =D Zen meni oma-alotteisesti tutustumaan vastaantulleisiin Leo-westieen sekä sheltti-Lindaan, Elviksen ja Dean "vanhoihin tuttuihin". Muutama muu koira vaan ohiteltiin, kun ei koskaan aiemmin oltu niitä nähty. Zenillä tuntuu olevan hirveästi mielenkiintoa mennä katsomaan ja nuuskimaan mikä/kuka vastaantuleva oikein on. Se nokka pitkällä nuuskii ja katselee perään kun joku menee ohitte, eikä pysähdy juttelemaan. Uteliaisuus useimmiten siis voittaa mahdollisen epävarmuuden. Pitäs vaan useemmin päästä tollasille lenkeille, missä suurimman osan saa olla vapaana mutta sitä "elämää ja actionia" on seassa myös. =)
Ei sitten montaa hetkeä ehditty kotona viettää, kun ÄssäT-tiimi tuli hakemaan meidän koko lauman seuraavaan seikkailuun. Lähdettiin Inkooseen kasvattaja-Eralle kylään ja tapaamaan muuta elementti-sisarussarjan väkeä. Koko pentue reffas jälleen; sisko Blitz oli Eralla hoidossa, Tuima-veikka oli tullut treffeille sisko-Tiukun kanssa, Tipi ja Zen tuli meidän matkassa. Näin oli taas elementit koossaan ja elementtivoimat jylläsi.. ;) Se on niin liikkistä, miten meidän Zen (lievästi sanottuna) kiemurtelee onnesta soikeena nähdessään Eran ja Jarin; se heittäytyy näiden jalkojen juureen ja suukottelee minkä ehtii. <3 Miten niin se muistaa?! ;) Hienosti sujui lapsuudenkodissa reffaus; äiti-Kiti kävi heti tekemässä naperoille selväksi et muistakaas kuka Mami on ;), Millia ja Wadea tervehdittiin ja kunnioitettiin. =) Näin sen pitää mennä. =) Meidän ihmisimmeisten piti tankata ittemme kahvilla, mutakakulla ja mansikoilla (aijet ne on hyvää) ennen lenkille lähtöä ja tietty päivittää kuulumisia. =)
Sittenpä suunnattiin lenkille läheiseen metsään koko komean lauman voimin; Kiti, Wade, Blitz, Tuima, Tiuku, Saana, Sani, Tipi, Elvis, Dea ja Zen + emännät. Ilma suosi jälleen ja koirilla riitti vilskettä ja vipinää kirmaillessa pitkin mettätietä. Loppuen lopuksi Zen oli aikas naatti; aamun lenkki ja illan tohinat kaikkineen väsytti pikku miehen tptaalisesti. Vielä me mentiin "muutamaksi" hetkeksi lenkin jälkeen sisälle turisemaan ja tekemään liimausoperaatioita naperoiden korville. Meidän Zenikin oli taas ittensä näköinen liimausten jälkeen; mä kun olen niin tottunut tohon sen nutturakorva tyyliin, että melkeen säikähdin kun liimat (ne mitkä oli jälellä) otin pois ja poika oli ei-niin-yhtään-meidän Zemban-näköinen. =)
Kiitos Era ja Jari, Kajsa ja lauma sekä Satu ja tytöt ihanasta sunnuntaipäivästä! <3
Nyt täytyy rientää, Marilla jo soitteli, että ovat pihalla venttaamassa meitä lenkille, joten... =D
Kuulumisia...
|
Posted by jauhan
at 11:35 AM on July 24, 2009
|
comments (0)
|
Kirjotellaas taas... Eipä me olla viikolla kummosempia puuhailtu, mutta ainahan sitä jotakin on rustailtavaa.. =)
Aloitetaan taas siedätyslenkki- kuulumisilla. Remmilenkkejä kylillä ollaan nyt joka päivä tehty. Atte on ollut useimmiten mukana lenksuilla, joten olen voinut keskittyä yhteen koiraan kerrallaan, lähinnä siis Zeniin ja Tepsuun. Hienosti on mennyt; puhpuhinaa tarvii pitää vaan toisiaan vastaantuleville koirille ja silloinkin sen saa kuriin melko hyvin. Ainoastaan omassa talossamme asuvalle bichonille/cottonille puhistaan olan takaa, kun vastaan tulee, mutta sen ymmärrän, sillä eilispäivänä meinas tämä naapurin karvapalleroinen napata Deaa, mistä neiti ei sitten alkuunsa tykännyt. Tietoisesti välttelen tämän tapaamista, sen aika koittakoon sitten, kun saa tuolla ulkomaailmassa puhpuhinat nollille. Mutta mikä iloista; millekään muille kuin joillekin vastaantuleville koirille ei tarvii enää puhinoida olleskaan. =D =D
Mamman "megaraivari" tuotti sitten tulosta... =D Oltiin keskiviikkona lenkillä Kiljavan mettässä ja sieltähän se samainen isäntä koirineen tulee vastaan polulla mikä maanantaina nähtiin, taasen toinen sessuistaan irti. Otin omat remmeihin ja siirryin toiselle polulle hieman kauemmaksi kulkemaan heti kun heidät näin. No, nyt oli sekin isäntä jotain oppinut; otti meinaan koiransa kiinni. Kai se aatteli et siellä se kaheli menee koiriensa kaa, paree ottaa kii ennenkun se syöksee taas tulta. Kovasti koitin sitten hymyillä sieltä polun toiselta puolelta "kiittääkseni", että tajus nyt ees tän kerran ottaa koiransa "haltuun". Ehkäpä ne ihmiset oppii nopeammin, kun vähän kovempaa ärähtää. =D
Käytiin yks ilta Räjamäen ankkalammella iltalenkin lomassa ja nappailin kuvia samalla kolmen koplastamme. Tässä muutama kuva lapsukaisista. Loput löytyy täältä.
Elvis-muumelinen <3
Zen-muru liki 16viikkoisena söpöstelee <3
Deeda Prinsessen <3
DeeDee iloisena kuten aina <3
Eemi-murua naurattaa...
Aloitetaan taas siedätyslenkki- kuulumisilla. Remmilenkkejä kylillä ollaan nyt joka päivä tehty. Atte on ollut useimmiten mukana lenksuilla, joten olen voinut keskittyä yhteen koiraan kerrallaan, lähinnä siis Zeniin ja Tepsuun. Hienosti on mennyt; puhpuhinaa tarvii pitää vaan toisiaan vastaantuleville koirille ja silloinkin sen saa kuriin melko hyvin. Ainoastaan omassa talossamme asuvalle bichonille/cottonille puhistaan olan takaa, kun vastaan tulee, mutta sen ymmärrän, sillä eilispäivänä meinas tämä naapurin karvapalleroinen napata Deaa, mistä neiti ei sitten alkuunsa tykännyt. Tietoisesti välttelen tämän tapaamista, sen aika koittakoon sitten, kun saa tuolla ulkomaailmassa puhpuhinat nollille. Mutta mikä iloista; millekään muille kuin joillekin vastaantuleville koirille ei tarvii enää puhinoida olleskaan. =D =D
Mamman "megaraivari" tuotti sitten tulosta... =D Oltiin keskiviikkona lenkillä Kiljavan mettässä ja sieltähän se samainen isäntä koirineen tulee vastaan polulla mikä maanantaina nähtiin, taasen toinen sessuistaan irti. Otin omat remmeihin ja siirryin toiselle polulle hieman kauemmaksi kulkemaan heti kun heidät näin. No, nyt oli sekin isäntä jotain oppinut; otti meinaan koiransa kiinni. Kai se aatteli et siellä se kaheli menee koiriensa kaa, paree ottaa kii ennenkun se syöksee taas tulta. Kovasti koitin sitten hymyillä sieltä polun toiselta puolelta "kiittääkseni", että tajus nyt ees tän kerran ottaa koiransa "haltuun". Ehkäpä ne ihmiset oppii nopeammin, kun vähän kovempaa ärähtää. =D
Käytiin yks ilta Räjamäen ankkalammella iltalenkin lomassa ja nappailin kuvia samalla kolmen koplastamme. Tässä muutama kuva lapsukaisista. Loput löytyy täältä.
Elvis-muumelinen <3
Zen-muru liki 16viikkoisena söpöstelee <3
Deeda Prinsessen <3
DeeDee iloisena kuten aina <3
Eemi-murua naurattaa...
Muutenpa meidän poppoo on vaan ollut, leikkinyt ja harjoitellut vähän temppujakin. Elviksen repertuaariin mahtuu jos jonkinnäköistä, seuraavaksi isäntä haluaisi Elviksen oppivan "halaamaan", kuulemma niin että se laittaa pään poskea vasten.. joten se sitten taitaa olla Elvarilla seuraavaksi opettelussa... Zenin kanssa tahkotaan edelleen maahanmenoa ja ympärimenoa; hienosti ne sujuu, tosin käsiavustuksella, mutta kuitenkin. Deen kanssa ollaan harjoiteltu vanhoja tuttuja; maahanmenoa, ympärimenoa, vilkutusta, tassunantoa eri variaatioilla... Tepsun kanssa pitäs nyt malttaa jaksaa opetella sitä paikalla oloa.. Musta tuntuu et Zemzemikin pysyy paremmin aloillaan kuin MissIlopilleri! =D
Tänään meillä on illalla eläinlääkäriin meno; Zen saa toiset rokotukset ja Dea rabieksen. Sisko-Tipi tuli meille aamusta kylään ja on kokopäivähoidossa meillä tänään. Tippataa lähtee meidän kanssa illalla eläinlääkärireissulle, jonka jälkeen neidin palautamme omistajalleen, jos palautamme.. ;)
Voitte siis kuvitella mikä meillä on meno tällä hetkellä... ;) Noh... Ei paljoa tarvii aktivoida tai leikittää tällä hetkellä ketään, ihan issekseen ne tossa leikkii, välillä korvia huimaavan metakan kera.. =) Iloista perjantaita siis! =D
Tänään meillä on illalla eläinlääkäriin meno; Zen saa toiset rokotukset ja Dea rabieksen. Sisko-Tipi tuli meille aamusta kylään ja on kokopäivähoidossa meillä tänään. Tippataa lähtee meidän kanssa illalla eläinlääkärireissulle, jonka jälkeen neidin palautamme omistajalleen, jos palautamme.. ;)
Voitte siis kuvitella mikä meillä on meno tällä hetkellä... ;) Noh... Ei paljoa tarvii aktivoida tai leikittää tällä hetkellä ketään, ihan issekseen ne tossa leikkii, välillä korvia huimaavan metakan kera.. =) Iloista perjantaita siis! =D
Ei ihmeempiä, kuhan lupausta koitetaan pitää.. =)
|
Posted by jauhan
at 01:15 AM on July 21, 2009
|
comments (0)
|
Eli siis meillä valtakunnassa kaikki hyvin, eikä oikeestaan arkea ihmeempää. Koitan nyt vaan muistaa kirjootella aina toisinaan ettei vallan unholaan jää se lupaus päivitellä vähän ahkerampaan. =)
Viime sunnuntaina jätin koirat isännän hoiviin Ässien kanssa tehdyn aamulenkin jälkeen ja me Sadun kanssa suunnattiin kohti Turkua kattoon agilityn MM-karsintoja. Vau, ei voi muuta sanoa. =D Toinen toistaan taitavampia koirakoita kisaamassa... Kyllä silmä lepäs ihastellessa. Mä vaan mietin et miten ihmeessä niiden hermot kestää... Toki kaikki nyt ei ookaan tälläsiä jänskääjiä kuin tämä mami, mut kuitenkin... =D
Eilen iltalenksulla emännästä sukeutui oikea hirviö!!! Oltiin Kiljavan tutussa mettässä, tuttuja polkuja tallaamassa... Jäätiin sitten taas mustikkanoutopöydän antimista nauttimaan, kunnes se rauha rikkoontui... =/ Me kyykitään rauhassa mustikkavarvukkojen keskellä, kun luoksemme säntää musta belggari huutaen hullun lailla. Voi jösses kun mä aloin raivota! Sitä kiroomista ja noitumista mitä mä pidin; sivusta katsoja ois saattanu luulla et saa**na on mut valtaansa ottanut! No koira kuitenkin stoppas matkansa jääden ihmettelemään hullun lailla takas kiekuvaa emäntää! Sain Elviksen ja Dean taakseni, josta ne kummasteli mun kiroomistani. Vastaantullut meni Zenin luo (joka oli mun edessä) ja yritti ajaa takaa , onneks poika piti pokkansa eikä näyttänyt reagivan suuntaan eikä toiseen. Sain sitten lopulta koiran kokonaan häädettyä luotamme ja Zenin myös muun lauman luokse. Ja voitteko kuvitella; koko tämän episodin ajan tämän vastaantulleen koiran omistaja seisoo lähellämme, eikä tee elettäkään kutsuakseen koiraansa pois (sil oli lisäks toinen samanmoinen remmissä vierellään). Annoin sitten ukon kuulla myös kunniansa, johon tämä ei virkannut mitään, äkkiä otti remmiin tämän vapaana hilluneen ja lähti kävelemään poispäin. Ei muuten ollut ensmäinen kerta kun tää sama koira "yllättää" meidät mettikössä. Sekuntiakaan en uskonut että se koira jotain näille tekis, ei. Vaikutti lähinnä vaan räyhältä, mut jokatapauksessa. Mä en voi vaan tykätä siitä et vieras koira tulee "aukomaan", saati sit et omistaja joka näkee koko tilanteen ei puutu siihen mitenkään!!! Koirat jatko normaalisti lenksuaan, mut mä täristen soitin Satulle ja vuodatin tätä juttua, kunnes olo tasaantu... Kiitti Satu rauhottelusta! <3 En tiedä mikä muhun meni et tollasen "megaraivarin" sain, koiratkin varmaan katto et mein mamista tulee viimein KunnonJohtaja! =)
No mut se siitä. Sitten näihin meidän "räyhiin". ;) Eli eli... Mä olen onnistunut taikomaan itelleni jostain ripauksen kärsivällisyyttä ja aimo annoksen päättäväisyyttä. Ja arvaatteko?! Se tuottaa tulosta. =D Mä en ois ikinä uskonnu et ihan muutamalla "siedätyslenkillä" mä saisin koko poppoon hiljaiseksi olemalla rauhallinen, tyrkyttämällä namia ja pyytämällä ottamaan kontaktia. Elvis saa nykyään superextrakehut; se kun ei kommentoi vastaantulevia koiria/mitään asioita millään tavalla, vaan on maailman mallikelpoisin nuori mies hihnalenkeillä. <3 Siitä sopii ottaa mallia. Tepsu innostuu välillä kommentoimaan vastaantulevia koiria, mutta ei sekään muita asioita kommentoi. Dean "pöhinät" on melko helppoa lakkauttaa alkuunsa namin avulla. Ja sitten meidän juniori; sillä tahtoo olla päällä nyt mörkö ikää ja vähän kaikkea tekis mieli haukkua, etenkin kotipihan lähettyvillä. Samantien jos mennään vähän "vilinäisempään" paikkaan, ei se kommentoi siellä mitenkään. Sitä tossa pohdittiinkin, että oisko sil kommentoinnilla osaltaan tekemistä noiden reviirijuttujen kanssa?! Mene ja tiedä, mut nuoriherra on jo aikas hyvin ehdollistunut "täällä" käskyyn, mikä tarkoittaa, että kaikki toiminto seis ja namia kärkkymään. Ollaan päästy jo siihen vaiheeseen, että Zen saattaa kommentoida vastaantulevia asioit parilla "puhpuhilla", mut sit ollaan taas mallikelpoisesti. Kunhan vaan jaksan ja jaksan, niin eiköhän se siitä. Kun ei vielä ole sentäs ongelmaksi asti kehkeytynyt. =)
Kaikessa, myös tossa puhina-asiassa, on se valoisa puoli. =D Eipähän ole kaikki nää kylän "nutipäät" tyrkkimässä niitä koiriaan väkisin meidän luokse. Nyt ne selkeesti taitaa tajuta että me Harjoitellaa Ohittamista. Yleensä kun ne ei oikeen tahdo sitä lausuttuna uskoa, vaan on pitänyt itteään tyrkätä niiden koirien ja omien koirien väliin ja koittaa kiiruusti astella eteenpäin. Yhdessä vaiheessa näitä ihmisiä tuntu olevan täällä joka kadun kulmassa venttaamassa ja se alko käydä vähän rasittavaksi. Meillä on ne tietyt koirakaverit ketkä me moikkaillaan ja keiden luokse annan koirani mennä, kun tiedän, että ne on turvallisia kavereita, joita moikata. Ihmiset, siis ne joilla ei koiraa ole matkassa, on kyllä tervetulleita tervehtimään. Lapsiperheille usein sanon, että voi tulla silittämään, mutta koiran ehdoilla. Eli jos ne tulee luokse rapsuteltavaksi niin ok, mutta mitään "metsästysleikkejä" (eli väkisin silittelyjä) ei näiden kanssa leikitä. Usein perheet onkin niitä mukavimpia ihmisiä tavata, sillä ne kuuntelee mitä niille sanoo. =) Toivottavasti siis kelleen ei jäänyt mielikuvaa, että Rajamäellä kaikki ihmiset (+koirat) on erittäin ei-toivottuja vastaantulijoita, koska näin ei suinkaan ole. Täällä on paljon ihania ihmisiä, joista meidänkin lauma tykkää hirmuisesti, samoin mukavia Vastuullisia koiranulkoiluttajia. =) Vaan täytyy sanoa, että mä todella tykkään asua maalla, kun se mahdollistaa sen, ettei joka lenkkiä tehdä remmissä. Meille (tai no varmaan lähinnä ainakin mulle) noi remmilenkit on "pakollista pahaa" tai sitten näitä "siedätysreissja". Muutenhan meidän lenkit tehdään mettässä, vapaana, vastuullisesti, ilolla... =D
Onkohan mulla joku angsti päällä, kun vuodatan nyt kaikenlaista...?! =D No... Tulipahan nyt täytettyä taas blogia jonninjoutavalla. Nyt meen noiden päiväpäikkäreitään viettävien mussukoitten luokse. =D Samalla mietitään mitä me kessitään iltapäiväksi.. =D
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!! =D
Viime sunnuntaina jätin koirat isännän hoiviin Ässien kanssa tehdyn aamulenkin jälkeen ja me Sadun kanssa suunnattiin kohti Turkua kattoon agilityn MM-karsintoja. Vau, ei voi muuta sanoa. =D Toinen toistaan taitavampia koirakoita kisaamassa... Kyllä silmä lepäs ihastellessa. Mä vaan mietin et miten ihmeessä niiden hermot kestää... Toki kaikki nyt ei ookaan tälläsiä jänskääjiä kuin tämä mami, mut kuitenkin... =D
Eilen iltalenksulla emännästä sukeutui oikea hirviö!!! Oltiin Kiljavan tutussa mettässä, tuttuja polkuja tallaamassa... Jäätiin sitten taas mustikkanoutopöydän antimista nauttimaan, kunnes se rauha rikkoontui... =/ Me kyykitään rauhassa mustikkavarvukkojen keskellä, kun luoksemme säntää musta belggari huutaen hullun lailla. Voi jösses kun mä aloin raivota! Sitä kiroomista ja noitumista mitä mä pidin; sivusta katsoja ois saattanu luulla et saa**na on mut valtaansa ottanut! No koira kuitenkin stoppas matkansa jääden ihmettelemään hullun lailla takas kiekuvaa emäntää! Sain Elviksen ja Dean taakseni, josta ne kummasteli mun kiroomistani. Vastaantullut meni Zenin luo (joka oli mun edessä) ja yritti ajaa takaa , onneks poika piti pokkansa eikä näyttänyt reagivan suuntaan eikä toiseen. Sain sitten lopulta koiran kokonaan häädettyä luotamme ja Zenin myös muun lauman luokse. Ja voitteko kuvitella; koko tämän episodin ajan tämän vastaantulleen koiran omistaja seisoo lähellämme, eikä tee elettäkään kutsuakseen koiraansa pois (sil oli lisäks toinen samanmoinen remmissä vierellään). Annoin sitten ukon kuulla myös kunniansa, johon tämä ei virkannut mitään, äkkiä otti remmiin tämän vapaana hilluneen ja lähti kävelemään poispäin. Ei muuten ollut ensmäinen kerta kun tää sama koira "yllättää" meidät mettikössä. Sekuntiakaan en uskonut että se koira jotain näille tekis, ei. Vaikutti lähinnä vaan räyhältä, mut jokatapauksessa. Mä en voi vaan tykätä siitä et vieras koira tulee "aukomaan", saati sit et omistaja joka näkee koko tilanteen ei puutu siihen mitenkään!!! Koirat jatko normaalisti lenksuaan, mut mä täristen soitin Satulle ja vuodatin tätä juttua, kunnes olo tasaantu... Kiitti Satu rauhottelusta! <3 En tiedä mikä muhun meni et tollasen "megaraivarin" sain, koiratkin varmaan katto et mein mamista tulee viimein KunnonJohtaja! =)
No mut se siitä. Sitten näihin meidän "räyhiin". ;) Eli eli... Mä olen onnistunut taikomaan itelleni jostain ripauksen kärsivällisyyttä ja aimo annoksen päättäväisyyttä. Ja arvaatteko?! Se tuottaa tulosta. =D Mä en ois ikinä uskonnu et ihan muutamalla "siedätyslenkillä" mä saisin koko poppoon hiljaiseksi olemalla rauhallinen, tyrkyttämällä namia ja pyytämällä ottamaan kontaktia. Elvis saa nykyään superextrakehut; se kun ei kommentoi vastaantulevia koiria/mitään asioita millään tavalla, vaan on maailman mallikelpoisin nuori mies hihnalenkeillä. <3 Siitä sopii ottaa mallia. Tepsu innostuu välillä kommentoimaan vastaantulevia koiria, mutta ei sekään muita asioita kommentoi. Dean "pöhinät" on melko helppoa lakkauttaa alkuunsa namin avulla. Ja sitten meidän juniori; sillä tahtoo olla päällä nyt mörkö ikää ja vähän kaikkea tekis mieli haukkua, etenkin kotipihan lähettyvillä. Samantien jos mennään vähän "vilinäisempään" paikkaan, ei se kommentoi siellä mitenkään. Sitä tossa pohdittiinkin, että oisko sil kommentoinnilla osaltaan tekemistä noiden reviirijuttujen kanssa?! Mene ja tiedä, mut nuoriherra on jo aikas hyvin ehdollistunut "täällä" käskyyn, mikä tarkoittaa, että kaikki toiminto seis ja namia kärkkymään. Ollaan päästy jo siihen vaiheeseen, että Zen saattaa kommentoida vastaantulevia asioit parilla "puhpuhilla", mut sit ollaan taas mallikelpoisesti. Kunhan vaan jaksan ja jaksan, niin eiköhän se siitä. Kun ei vielä ole sentäs ongelmaksi asti kehkeytynyt. =)
Kaikessa, myös tossa puhina-asiassa, on se valoisa puoli. =D Eipähän ole kaikki nää kylän "nutipäät" tyrkkimässä niitä koiriaan väkisin meidän luokse. Nyt ne selkeesti taitaa tajuta että me Harjoitellaa Ohittamista. Yleensä kun ne ei oikeen tahdo sitä lausuttuna uskoa, vaan on pitänyt itteään tyrkätä niiden koirien ja omien koirien väliin ja koittaa kiiruusti astella eteenpäin. Yhdessä vaiheessa näitä ihmisiä tuntu olevan täällä joka kadun kulmassa venttaamassa ja se alko käydä vähän rasittavaksi. Meillä on ne tietyt koirakaverit ketkä me moikkaillaan ja keiden luokse annan koirani mennä, kun tiedän, että ne on turvallisia kavereita, joita moikata. Ihmiset, siis ne joilla ei koiraa ole matkassa, on kyllä tervetulleita tervehtimään. Lapsiperheille usein sanon, että voi tulla silittämään, mutta koiran ehdoilla. Eli jos ne tulee luokse rapsuteltavaksi niin ok, mutta mitään "metsästysleikkejä" (eli väkisin silittelyjä) ei näiden kanssa leikitä. Usein perheet onkin niitä mukavimpia ihmisiä tavata, sillä ne kuuntelee mitä niille sanoo. =) Toivottavasti siis kelleen ei jäänyt mielikuvaa, että Rajamäellä kaikki ihmiset (+koirat) on erittäin ei-toivottuja vastaantulijoita, koska näin ei suinkaan ole. Täällä on paljon ihania ihmisiä, joista meidänkin lauma tykkää hirmuisesti, samoin mukavia Vastuullisia koiranulkoiluttajia. =) Vaan täytyy sanoa, että mä todella tykkään asua maalla, kun se mahdollistaa sen, ettei joka lenkkiä tehdä remmissä. Meille (tai no varmaan lähinnä ainakin mulle) noi remmilenkit on "pakollista pahaa" tai sitten näitä "siedätysreissja". Muutenhan meidän lenkit tehdään mettässä, vapaana, vastuullisesti, ilolla... =D
Onkohan mulla joku angsti päällä, kun vuodatan nyt kaikenlaista...?! =D No... Tulipahan nyt täytettyä taas blogia jonninjoutavalla. Nyt meen noiden päiväpäikkäreitään viettävien mussukoitten luokse. =D Samalla mietitään mitä me kessitään iltapäiväksi.. =D
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!! =D
Treffejä, kaupungin vilinää, shelttilenkkeilyä....
|
Posted by jauhan
at 01:20 PM on July 18, 2009
|
comments (0)
|
Taas on pari päivää viiletetty tukka putkella paikasta toiseen ihmettelemässä maailman menoa.. =) Aloitetaan Tipin ja Zemban reissulla Statissa.
Perjantaina lähdettiin Zenin kanssa, reissuseuranamme Satu ja Tipi, Helsinkiin "siedätysreissulle". Ensiksi lapsoset pääsi kulkemaan hieman syrjemmässä kaupungin vilinästä, vaan melkeen heti kohta matka jatkuikin ratikalla, kun suunnistimme "pääkallopaikalle". Ihan keskustaan ei viitsitty lähteä kuumana päivänä, pahimpaan ruuhka-aikaan kuljeksimaan. Joten suuntasimme Töölönlahden rantaan kummastelemaan maailmanmenoa. Ihmisiä, koiria, autoja, busseja, pyöriä, juoksijoita jne. tulikin vastaan roppakaupalla. Reippaina lapsina vilinää ei noteerattu oikeestaan ollenkaan. Yhden ainoan kerran Zen päästi pari "puhpuh" ääntä nähdessään koiran likellä, mutta se puhpuhina loppui heti alkuunsa. =D
Lapset pääsi rantaan katselemaan tipusia (lokkeja ja sorsia) ja kastelemaan hieman tassusia merivedessä. Ihmisiä kulki rantatiellä ees taas, mutta niitä ei edelleenkään noteerattu. Monet ihmiset ihastelivat lapsia, ne oli "somia ja kivoja ja hauskoja", mutta harvempi ihminen tuli lähempää katsomaan, kuhan kauempaa hymyilivät ja kommentoivat. Muutamat turistit ja lapsiperhe kävi moikkaamassa Tipiä ja Zeniä, joten hieman kosketusta vieraisiin kaupungin vilinässä saatiin sitten kuitenkin.
Rannalta suuntasimme kohti Olympiastadionia, jossa lapset sitten pääsi toteuttamaan sitä maalaiskoiran-puoltansa eli riekkumaan vapaana nurmikolla/kalliolla lähellä Stadionia. Ihmisiä (muutama koirakin) kulki nurmikonpläntin lähellä, joten sielläkin tuli sitä hälinää jonkin verran. Nappikset tosin uppoutuivat taas "nappisten maailmaan" ja ne järjesti ihan omat jamboreet... Millon sai kyytiä pallo, millon pehmiskupit, millon limpparimukit... Toisinaan ne ihan vaan perinteisesti repi toisiaan hänistä ja korvista ja paini ja kitamiekkaili.
Tosi kiva ja onnistunut reissu saatiin tehtyä. Naperot oli reippaita ja siedätys onnistui, joskaan ne ei tuntunut kovin paljoa mitään hätkyvän. Zembakin oli tosi hiljainen poika verrattuna millainen se täällä kotikulmilla on. Vähän pohdittiinkin mahtaisko herralla olla tälläistä "reviirikeskustelua" täällä kotinurkilla?! Mee ja tiedä.. No harjoittelu täällä jatkuu.. Reissun jälkeen kun Zemba on kuitenkin kotikulmilla haukkunut niin lintuja kun koiria ja joitain ihmisiäkin. =/ Tänään tehtiin aikasta onnistunut remmilenkki kylillä; vastaan tuli pyöriä, ihmisiä ja koiria ja vaikka Zen saattoi aloittaa sen puhpuhpuhinan, niin kinkulla se hiljeni ja otti kontaktin. =) Tässä sit vaan tarvitaan päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä (joita mulla tunnetusti riittää vaikka muille jakaa). ;)
Kuvia Zenin ja Tipi seikkailusta Helsingissä löytyy täältä.
Illalla sitten saatiin iltalenkkiseuraksi Maiju ja Luca. =) Meinasin, että jätän Zenin kotiin, olihan se ollut jo 7h reissussa, mutta poika "vaati" päästä mukaan eikä ollut vielä ihan nunnerona, niin sai sitten lähteä lenksulle. Muutama tunti kierreltiin montulla ja jestas et oli taas lapsilla kivaa. Lucassa on "sitä jotain", sillä meidän koko kolmen kopla tykkää hirmusti leikkiä sen kanssa. Zeniltäkin unihiekan rippeet karisi silmsitä, kun se komenteli takapuoli pystyssä Lucaa leikkimään. Jopa meidän "Senior mussu" Elvis on intopiukeena leikkimässä Lucan kanssa. Luca osaa edelleen vedellä niitä naruja, missä paimenkoirat hyppää sen perässä. ;) Elvis esitti montulla myös koko temppurepertuaarinsa Maijulle ja aijet mein poika oli Tärkeenä! Se veti niin mallikkaan shown et se ois pitänny jo videolle saada. Muu lauma palkattiin sitten hienona yleisönä olemisesta ja jokainen sai vuorollaan esittää pienen oman numeron. =)
Tänään aamulla aloiteltiin päivää Maijun ja Lucan kanssa aamulenkillä eikä kauaa sen jälkeen ehditty kotona miettiä mitä sitä tekis, kun Satu ja tytöt tuli noutamaan meitä shelttilenkille Luukkiin. Luukissa olikin porukka lähtenyt liikkeelle, vaan pian meidän poppoo sai muut kiinni. Lenkkeilemään oli lähtenyt ihan kiitettävästi ihmisiä sheltteineen. "Vanhoja tuttuja" tavattiin; herrat Tilli, Kaneli ja Nakke sekä uusia tuttavuuksia; neidit Peppi, Minni ja Valo. Voip olla et joku muukin matkassa vielä oli, mut mulla tää nuoruusiän dementia iskee aina toisinaan.. =) Elvis ja Dee oli niiiin täpinöissään hännät töttöröllä tavatessaan kavereita ja saadessaan viipottaa lauman seassa. Sää oli upea ja maisemat kauniit, että kyllä kelpasi. Lenkillä oli hieman Zeniä ja Tipiä vanhempi pentu 4,5kk ikäinen Valo, jota Zen seurasi alkulenkistä tiiviisti ja koitti saada mukaan leikkiin. Alkuun Valo ei välittänyt Zenin leikkiyrityksistä ja niimpä nappualaiset vietti taas sen hetken "nappisten maailmassa"; toisinsanoen jahtasivat toisiaan yhtä puuta ympäri (joo ei niillä järin viksut puuhat aina ole). Loppulenkistä Valo alkoi kuitenkin innostua leikkiin näiden kahden karvapalleron kanssa; Tipin kanssa ne leikki hippaleikkiä pitkän tovin ja aina väliin Zemba meni mukaan tohinoihin. Kiitos kaikille lenkillä olleille kivasta seurasta!!! =D
Iltasella tänään (eilen) lähdettiinkin sitten remmilenkille "siedättymään", siitä jo aiemmin kirjotinkin (Zenin puhinatreenit). Päädyttiin sitten muutamaksi tunniksi istumaan iltaa "mummolaan", eli isun ja mamun luokse. Siellä lapset sai tohistella pihalla menemään ja hitiksi muodostui mamun puutarhahanska, jonka kanssa kelpas leikkiä vetoleikkejä ja rillutella ympäriinsä. Ja ainahan mummolassa mukavaa on, kun kinkkua on tiedossa ihan vaan siks, kun lapset yksinkertaisesti on niin sulosia. =D
Tässäpä taas tuli juttua ja lupaus pitää edelleen... =D
Perjantaina lähdettiin Zenin kanssa, reissuseuranamme Satu ja Tipi, Helsinkiin "siedätysreissulle". Ensiksi lapsoset pääsi kulkemaan hieman syrjemmässä kaupungin vilinästä, vaan melkeen heti kohta matka jatkuikin ratikalla, kun suunnistimme "pääkallopaikalle". Ihan keskustaan ei viitsitty lähteä kuumana päivänä, pahimpaan ruuhka-aikaan kuljeksimaan. Joten suuntasimme Töölönlahden rantaan kummastelemaan maailmanmenoa. Ihmisiä, koiria, autoja, busseja, pyöriä, juoksijoita jne. tulikin vastaan roppakaupalla. Reippaina lapsina vilinää ei noteerattu oikeestaan ollenkaan. Yhden ainoan kerran Zen päästi pari "puhpuh" ääntä nähdessään koiran likellä, mutta se puhpuhina loppui heti alkuunsa. =D
Lapset pääsi rantaan katselemaan tipusia (lokkeja ja sorsia) ja kastelemaan hieman tassusia merivedessä. Ihmisiä kulki rantatiellä ees taas, mutta niitä ei edelleenkään noteerattu. Monet ihmiset ihastelivat lapsia, ne oli "somia ja kivoja ja hauskoja", mutta harvempi ihminen tuli lähempää katsomaan, kuhan kauempaa hymyilivät ja kommentoivat. Muutamat turistit ja lapsiperhe kävi moikkaamassa Tipiä ja Zeniä, joten hieman kosketusta vieraisiin kaupungin vilinässä saatiin sitten kuitenkin.
Rannalta suuntasimme kohti Olympiastadionia, jossa lapset sitten pääsi toteuttamaan sitä maalaiskoiran-puoltansa eli riekkumaan vapaana nurmikolla/kalliolla lähellä Stadionia. Ihmisiä (muutama koirakin) kulki nurmikonpläntin lähellä, joten sielläkin tuli sitä hälinää jonkin verran. Nappikset tosin uppoutuivat taas "nappisten maailmaan" ja ne järjesti ihan omat jamboreet... Millon sai kyytiä pallo, millon pehmiskupit, millon limpparimukit... Toisinaan ne ihan vaan perinteisesti repi toisiaan hänistä ja korvista ja paini ja kitamiekkaili.
Tosi kiva ja onnistunut reissu saatiin tehtyä. Naperot oli reippaita ja siedätys onnistui, joskaan ne ei tuntunut kovin paljoa mitään hätkyvän. Zembakin oli tosi hiljainen poika verrattuna millainen se täällä kotikulmilla on. Vähän pohdittiinkin mahtaisko herralla olla tälläistä "reviirikeskustelua" täällä kotinurkilla?! Mee ja tiedä.. No harjoittelu täällä jatkuu.. Reissun jälkeen kun Zemba on kuitenkin kotikulmilla haukkunut niin lintuja kun koiria ja joitain ihmisiäkin. =/ Tänään tehtiin aikasta onnistunut remmilenkki kylillä; vastaan tuli pyöriä, ihmisiä ja koiria ja vaikka Zen saattoi aloittaa sen puhpuhpuhinan, niin kinkulla se hiljeni ja otti kontaktin. =) Tässä sit vaan tarvitaan päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä (joita mulla tunnetusti riittää vaikka muille jakaa). ;)
Kuvia Zenin ja Tipi seikkailusta Helsingissä löytyy täältä.
Illalla sitten saatiin iltalenkkiseuraksi Maiju ja Luca. =) Meinasin, että jätän Zenin kotiin, olihan se ollut jo 7h reissussa, mutta poika "vaati" päästä mukaan eikä ollut vielä ihan nunnerona, niin sai sitten lähteä lenksulle. Muutama tunti kierreltiin montulla ja jestas et oli taas lapsilla kivaa. Lucassa on "sitä jotain", sillä meidän koko kolmen kopla tykkää hirmusti leikkiä sen kanssa. Zeniltäkin unihiekan rippeet karisi silmsitä, kun se komenteli takapuoli pystyssä Lucaa leikkimään. Jopa meidän "Senior mussu" Elvis on intopiukeena leikkimässä Lucan kanssa. Luca osaa edelleen vedellä niitä naruja, missä paimenkoirat hyppää sen perässä. ;) Elvis esitti montulla myös koko temppurepertuaarinsa Maijulle ja aijet mein poika oli Tärkeenä! Se veti niin mallikkaan shown et se ois pitänny jo videolle saada. Muu lauma palkattiin sitten hienona yleisönä olemisesta ja jokainen sai vuorollaan esittää pienen oman numeron. =)
Tänään aamulla aloiteltiin päivää Maijun ja Lucan kanssa aamulenkillä eikä kauaa sen jälkeen ehditty kotona miettiä mitä sitä tekis, kun Satu ja tytöt tuli noutamaan meitä shelttilenkille Luukkiin. Luukissa olikin porukka lähtenyt liikkeelle, vaan pian meidän poppoo sai muut kiinni. Lenkkeilemään oli lähtenyt ihan kiitettävästi ihmisiä sheltteineen. "Vanhoja tuttuja" tavattiin; herrat Tilli, Kaneli ja Nakke sekä uusia tuttavuuksia; neidit Peppi, Minni ja Valo. Voip olla et joku muukin matkassa vielä oli, mut mulla tää nuoruusiän dementia iskee aina toisinaan.. =) Elvis ja Dee oli niiiin täpinöissään hännät töttöröllä tavatessaan kavereita ja saadessaan viipottaa lauman seassa. Sää oli upea ja maisemat kauniit, että kyllä kelpasi. Lenkillä oli hieman Zeniä ja Tipiä vanhempi pentu 4,5kk ikäinen Valo, jota Zen seurasi alkulenkistä tiiviisti ja koitti saada mukaan leikkiin. Alkuun Valo ei välittänyt Zenin leikkiyrityksistä ja niimpä nappualaiset vietti taas sen hetken "nappisten maailmassa"; toisinsanoen jahtasivat toisiaan yhtä puuta ympäri (joo ei niillä järin viksut puuhat aina ole). Loppulenkistä Valo alkoi kuitenkin innostua leikkiin näiden kahden karvapalleron kanssa; Tipin kanssa ne leikki hippaleikkiä pitkän tovin ja aina väliin Zemba meni mukaan tohinoihin. Kiitos kaikille lenkillä olleille kivasta seurasta!!! =D
Iltasella tänään (eilen) lähdettiinkin sitten remmilenkille "siedättymään", siitä jo aiemmin kirjotinkin (Zenin puhinatreenit). Päädyttiin sitten muutamaksi tunniksi istumaan iltaa "mummolaan", eli isun ja mamun luokse. Siellä lapset sai tohistella pihalla menemään ja hitiksi muodostui mamun puutarhahanska, jonka kanssa kelpas leikkiä vetoleikkejä ja rillutella ympäriinsä. Ja ainahan mummolassa mukavaa on, kun kinkkua on tiedossa ihan vaan siks, kun lapset yksinkertaisesti on niin sulosia. =D
Tässäpä taas tuli juttua ja lupaus pitää edelleen... =D
Aurinkoa, biitseilyä, kavereita...
|
Posted by jauhan
at 11:45 AM on July 17, 2009
|
comments (0)
|
Se on täällä taas, kesä ja kesäfiilis. Lämmintä on riittänyt muutaman päivän ja sehän tuo heti uudet ulottuvuudet tohon samoiluun metsissä ja rannalla. =)
Keskiviikkona saimme pitkästä aikaa lenkkikaveriksi pikku-Nikitan ja Lukan emäntänsä kanssa. Lisäksi ÄssäT-neitosten poppoo lähti mukaan joukkoomme iloiseen. Suunnattiin Röykän maisemiin järvenrantaa kiertelemään. "Tovi" sitten taas vieteltiin laguunissa, mein omalla private biitsillä. =) Ja sessuilla riitti riemua. Ensiksi Luka The Swimmer esitti meille kuinka paimenkoira pelastaa mamman merihädästä uiden monen monta kieppiä emäntänsä ympärillä, jotta tämä tajuaisi hipsiä rantaa kohti. Sitten houkuteltiinkin loppua laumaa keinolla jos toisella rantaveteen vilvoittelemaan.
Elvis The Man tavoilleen uskollisena pysyi rantavesivahtina ja vilvoitteli tassusiaan matalassa rantavedessä ja kiekui, kiekui. =) Tepsu, mein Miss Bikini, puolestaan heittäytyi vallan nauttimaan lämpimän kesäpäivän ja veden iloista. Se kiekkus ja komenti ja vaati heittelemään keppejä ja vesipisaroita, joita se sai sitten napsia kiinni. Ja DEE UI ensimmäistä kertaa!!! =D Hyvä DeiDe! Dea meni lankaan ja kahlas keputin perässä niin syvälle, et tassut ei enää ylttäneet pohjaan. Pikku kiepsun se sit heitti uiden ennen kuin palasi turvallisen matkan päähän, jossa tassut taas ylttivät pohjaan, ja jatkoi tietenkin komentelua ja vesipisaroiden metästystä. =) Zen-mies ui myös, samalla "huijauksella" sain pikku-pojun uimaan kuin Deenkin, eli kepin perässä kahlas kunnes tassut ei enää koskeneet rannan hiekkaa. =) Pikku kiepsun teki myös Zen, mutta sitten oli parempi mennä vähän matalammalle ihmettelemään touhuja. Zenistä oli kovin hauskaa hakea keppejä vedestä ja juosta hirmu vauhtia niiden kanssa rannalle ja piilottaa ne sitten sinne. Lopuksi rannalla olikin aika kokoelma "Zenin aarteita". =) Nyt on sitten kaikki mein koirat tehneet ensiuintinsa, Elvis tosin vaan vahingossa, mutta kuitenkin! =) Kolmen tunnin lenkin, vesileikkien ja kavereiden kanssa rilluttelun jälkeen meillä oli onnellinen mutta väsynyt poppoo.
Tässä muutama Ahosen Tiinan ottama kuva iloisista rantavahdeista.
Loput kuvista löytyy tämän linkin takaa.
Rantavahdit Saana, Elvis ja Sani @ Tiina Ahonen
Sääksjärven merihirviö DeeDee @ Tiina Ahonen
Deen ja Sanin vesitanssiesitys @ Tiina Ahonen
Sit muutama mamman otelma lasten vesileikeistä
Dea oli hirmu vihanen kepille, kun se ei meinannu tulla vedestä. Dea painoi kepin tassullaan alas ja yritti samalla ottaa sitä suuhun.. Kun ei onnistunu niin räiskittiin menemään. Mein pikku blondi.. =)
Pikku-Zen aarteen haku reissulla...
Zen-poika märkärottana... =)
Zen vilvoittelemassa tassusiaan...
Keskiviikkona saimme pitkästä aikaa lenkkikaveriksi pikku-Nikitan ja Lukan emäntänsä kanssa. Lisäksi ÄssäT-neitosten poppoo lähti mukaan joukkoomme iloiseen. Suunnattiin Röykän maisemiin järvenrantaa kiertelemään. "Tovi" sitten taas vieteltiin laguunissa, mein omalla private biitsillä. =) Ja sessuilla riitti riemua. Ensiksi Luka The Swimmer esitti meille kuinka paimenkoira pelastaa mamman merihädästä uiden monen monta kieppiä emäntänsä ympärillä, jotta tämä tajuaisi hipsiä rantaa kohti. Sitten houkuteltiinkin loppua laumaa keinolla jos toisella rantaveteen vilvoittelemaan.
Elvis The Man tavoilleen uskollisena pysyi rantavesivahtina ja vilvoitteli tassusiaan matalassa rantavedessä ja kiekui, kiekui. =) Tepsu, mein Miss Bikini, puolestaan heittäytyi vallan nauttimaan lämpimän kesäpäivän ja veden iloista. Se kiekkus ja komenti ja vaati heittelemään keppejä ja vesipisaroita, joita se sai sitten napsia kiinni. Ja DEE UI ensimmäistä kertaa!!! =D Hyvä DeiDe! Dea meni lankaan ja kahlas keputin perässä niin syvälle, et tassut ei enää ylttäneet pohjaan. Pikku kiepsun se sit heitti uiden ennen kuin palasi turvallisen matkan päähän, jossa tassut taas ylttivät pohjaan, ja jatkoi tietenkin komentelua ja vesipisaroiden metästystä. =) Zen-mies ui myös, samalla "huijauksella" sain pikku-pojun uimaan kuin Deenkin, eli kepin perässä kahlas kunnes tassut ei enää koskeneet rannan hiekkaa. =) Pikku kiepsun teki myös Zen, mutta sitten oli parempi mennä vähän matalammalle ihmettelemään touhuja. Zenistä oli kovin hauskaa hakea keppejä vedestä ja juosta hirmu vauhtia niiden kanssa rannalle ja piilottaa ne sitten sinne. Lopuksi rannalla olikin aika kokoelma "Zenin aarteita". =) Nyt on sitten kaikki mein koirat tehneet ensiuintinsa, Elvis tosin vaan vahingossa, mutta kuitenkin! =) Kolmen tunnin lenkin, vesileikkien ja kavereiden kanssa rilluttelun jälkeen meillä oli onnellinen mutta väsynyt poppoo.
Tässä muutama Ahosen Tiinan ottama kuva iloisista rantavahdeista.
Loput kuvista löytyy tämän linkin takaa.
Rantavahdit Saana, Elvis ja Sani @ Tiina Ahonen
Sääksjärven merihirviö DeeDee @ Tiina Ahonen
Deen ja Sanin vesitanssiesitys @ Tiina Ahonen
Sit muutama mamman otelma lasten vesileikeistä
Dea oli hirmu vihanen kepille, kun se ei meinannu tulla vedestä. Dea painoi kepin tassullaan alas ja yritti samalla ottaa sitä suuhun.. Kun ei onnistunu niin räiskittiin menemään. Mein pikku blondi.. =)
Pikku-Zen aarteen haku reissulla...
Zen-poika märkärottana... =)
Zen vilvoittelemassa tassusiaan...
Eilen sitten käytiin oman perheen kera kiertämässä Röykän lenkki ja viettämässä hetki laguunilla. Mamma teki sen viimein; heitti talviturkin! Eihän me eletä vasta kun heinäkuun puoliväliä, mut vilukissa mikä vilukissa. Pentuna sitä oltiin toukokuun alusta syyskuun alkuun aina uimassa kun mahdollista, mut nyt enää vaan tasan keskellä kesää, kun vesi on ees vähän siedettävän lämmintä. Oli se nytkin hhhrrrr kylmää, mut pakko se oli uskaltaa, edes kerran kesässä. =) Koirat tyyty tassuttelemaan rantavedessä, Dea tuli vähän pidemmälle kattomaan, että eihän se mamma vaan huku. =)
Meillä taitaa Zemballa alkaa mörköikä hampaiden vaihtumisineen oleen kohta käsillä. Vähän kaikkea pitää alkuun haukahdella ja tutkailla ennenkuin ymmärretään ettei asia olekaan niin kaamea. Eniten haukahdellaan yllättäen eteentulevia asioita, kuten sivuteitlä eteentulevaa ihmistä tms. Nakkipalvelu pelaa (joskus hieman hitaasti) ja useimmiten saan pojun ajatukset kääntymään herkkuihin. Mikä on jännää, sellaisille äänille kuten ruohonleikkurille, lentokoneille, rakennustyömaan äänille, busseille tms. ei tarvii taas sit haukkua yhtään, ne on sen mielestä ihan ok eikä yhtään pelottavia.. Voijo jos vaan ymmärtäis tota koiran mieltä. =)
Hampaat alkaa jäppisellä varmaan ihan hetkenä minä hyvänsä myös tippuilla, siihen malliin herra tykkää jäpellellä kaikkea mikä eteen osuu. Luita ja puruleluja olen koittanut kylvää asunnon täyteen ja joskus ne naskalit maltetaan taltata myös niihin sallittuihin asioihin. ;)
Meillä taitaa Zemballa alkaa mörköikä hampaiden vaihtumisineen oleen kohta käsillä. Vähän kaikkea pitää alkuun haukahdella ja tutkailla ennenkuin ymmärretään ettei asia olekaan niin kaamea. Eniten haukahdellaan yllättäen eteentulevia asioita, kuten sivuteitlä eteentulevaa ihmistä tms. Nakkipalvelu pelaa (joskus hieman hitaasti) ja useimmiten saan pojun ajatukset kääntymään herkkuihin. Mikä on jännää, sellaisille äänille kuten ruohonleikkurille, lentokoneille, rakennustyömaan äänille, busseille tms. ei tarvii taas sit haukkua yhtään, ne on sen mielestä ihan ok eikä yhtään pelottavia.. Voijo jos vaan ymmärtäis tota koiran mieltä. =)
Hampaat alkaa jäppisellä varmaan ihan hetkenä minä hyvänsä myös tippuilla, siihen malliin herra tykkää jäpellellä kaikkea mikä eteen osuu. Luita ja puruleluja olen koittanut kylvää asunnon täyteen ja joskus ne naskalit maltetaan taltata myös niihin sallittuihin asioihin. ;)
Zembasta on hyvää vauhtia tulossa Mammankultapoika Junior, Kultapoika Seniorin näyttäessä mallia. Zen tykkää viettää aikaansa siellä missä mamma, mamman puuhia pitää vahtia (ellei sitten olla tosi väsyjä, jolloin Zen usein menee keittiön pöydän alle rauhallisille unille) ja mamman syppyseen pitää päästä päikkäreille (komentaa soffan vieressä, jotta nosta nyt sinne syliin). <3 Mulla on vissiin joku syndrooma tehdä noista poikapuolisista mammanpoikia... Deeda puolestaan on niin henkeen ja vereen "Isin tyttö", vaikka onkin myös mamman lellikki, kun on ainoo tyttö perheessä. <3
Kohta lähretään suunnistamaan Satun, Tipi-tiin ja Zenin kanssa Statiin päin. Tarkoituksena käydä vähän köpöttelemässä jossakin päin Helsinkiä ja siedättämässä lapsia eri juttuihin. =)
Tällästä taas tänään...
P.S. Mun lupaus blogin päivittämisestä useemmin on toistaiseksi ainakin pitänyt, jei! =)
Kohta lähretään suunnistamaan Satun, Tipi-tiin ja Zenin kanssa Statiin päin. Tarkoituksena käydä vähän köpöttelemässä jossakin päin Helsinkiä ja siedättämässä lapsia eri juttuihin. =)
Tällästä taas tänään...
P.S. Mun lupaus blogin päivittämisestä useemmin on toistaiseksi ainakin pitänyt, jei! =)
Kavereita ja kuveja...
|
Posted by jauhan
at 01:00 AM on July 15, 2009
|
comments (0)
|
Viikko alkoi (jatkui) sairaslomalla. Lääkärissetä ei suositellut lähtemään autonrattiin lääkkehien oton jälkeen, joten "pakkolomaa" tiedossa myös tämä viikko. No... Tämä tietää sitten meille extra-aikaa yhdessä koirien kanssa. Mitään raisua ei nyt ylläri pystytä tekemään, mutta normilenkit ja -leikit sujuu vammasta huolimatta, kun rauhassa taaperrellaan menemään. =D
Ollaan tälläkin viikolla reffailtu paljon ÄssäT-neitosten poppoota lenkin ja leikkien merkeissä. Maanantaina myös issikka-Nuppunen liittyi joukkoomme iltalenkillä ja hauskaa riitti koko poppoolla. Eilen sitten kasattiin kimpsut ja kampsut ja koirat autoon ja suunnattiin koko lauman kanssa Järvenpäähän, Ässien kanssa tietennii. =) Koiria sitten yksitellen vilmailtiin kauniin Rantatien varrella. Meidän Peepunen oli aivan ihana mallipoika, se tuntui todella nauttivan poseeraamisestaan. =) Deasta ei jostain kumman syystä noita poseerauskuvia oikeen hirveesti oteltu (Miss Bikininä kun toimii tällä hetkellä), mutta Dee pääsi tekemään action-kuvia mallikansioonsa ja neidillä tuntu olevan ihan hippasen hauskaa. =) Zeniä koitin seisottaa, mutta kuka kumma on sille opettanut istumisen ja kontaktin?! ;) Se on tosi taitava siinä.. =) Ei auttanut kuin Satun ottaa Zen komentoonsa ja Satun kanssa poika sitten malttoikin mallistella. Otettiin joitakin yhteispotretteja sekä actionkuvia myös "isoista". Kolme tuntia vierähti ihan huomaamatta... =) Kiitos Satu ja tytöt seurasta, uudestaan koska?! =) Tässä linkki kuviin. Tässä kuvapläjäys niille, jotka ei kerkii Picasaan asti.. =)
Sitten prinsessa Dean söpistelyä ja actionia (feat.Sani)
Lopuksi kultamussu Zenin söpöstelykuveja:
Ollaan tälläkin viikolla reffailtu paljon ÄssäT-neitosten poppoota lenkin ja leikkien merkeissä. Maanantaina myös issikka-Nuppunen liittyi joukkoomme iltalenkillä ja hauskaa riitti koko poppoolla. Eilen sitten kasattiin kimpsut ja kampsut ja koirat autoon ja suunnattiin koko lauman kanssa Järvenpäähän, Ässien kanssa tietennii. =) Koiria sitten yksitellen vilmailtiin kauniin Rantatien varrella. Meidän Peepunen oli aivan ihana mallipoika, se tuntui todella nauttivan poseeraamisestaan. =) Deasta ei jostain kumman syystä noita poseerauskuvia oikeen hirveesti oteltu (Miss Bikininä kun toimii tällä hetkellä), mutta Dee pääsi tekemään action-kuvia mallikansioonsa ja neidillä tuntu olevan ihan hippasen hauskaa. =) Zeniä koitin seisottaa, mutta kuka kumma on sille opettanut istumisen ja kontaktin?! ;) Se on tosi taitava siinä.. =) Ei auttanut kuin Satun ottaa Zen komentoonsa ja Satun kanssa poika sitten malttoikin mallistella. Otettiin joitakin yhteispotretteja sekä actionkuvia myös "isoista". Kolme tuntia vierähti ihan huomaamatta... =) Kiitos Satu ja tytöt seurasta, uudestaan koska?! =) Tässä linkki kuviin. Tässä kuvapläjäys niille, jotka ei kerkii Picasaan asti.. =)
Ensin Elviksen mallisöpistelyä:
Sitten prinsessa Dean söpistelyä ja actionia (feat.Sani)
Lopuksi kultamussu Zenin söpöstelykuveja:
Siinä taas nopskat kuvakuulumiset... =)
Toffisleireilyä Räyskälässä
|
Posted by jauhan
at 12:00 AM on July 14, 2009
|
comments (0)
|
Nonniin... Muutama päivä siinä meni palautuessa viikonlopun tohinoista. Koirat oli virtaa täynnä taas jo eilispäivänä, vaan emäntä ei jaksanut koneella aikaa vietellä, joten tarinointi jäi... Nyt siis muistelemaan... =D
Viime viikonloppuna suunnattiin laumoinemme Räyskälään, Lopen lähelle, ihka ensimmäisiin Toffiskokoontumisajoihin. Paikalle saapui runsaasti Toffislaisia sekä näiden perheenjäseniä ja ystäviä. Lauantaina paikalla oli 13 ihmistä + 27 koiraa. Sunnuntaina leirielämää vieteltiin 8 ihmisen ja 16 sheltin voimin.
Leiriläisiä koirineen
Marjan osallistujalistaa lainaten; Elviksen sukulaiset tummennettu ja selvitetty.
Marja, Toffo (Elvarin isä) ja Tilkku
Riitta, Teijo, Alvi (Elvarin puolisisko), Viivi, Bianca
Emma, Molla (Elvarin puolisisko) ja Ruusu (siskopuolen tyttö)
Kaisa, Bosse (Elvarin velipuoli), Nukke (Elvari puolisisko), Maissi, Kikka ja Tikru
Kristina, Saga ja Brandy
Miira, Repo (Elvarin eno äidin puolelta) ja Särö (Elvarin velipuolen poika)
Marilla, Ada (Elvarin siskolikka) ja Mila
Satu, Saana, Sani ja Tipi (=parhaat ystävät + Sani=Elvarin tyttöystävä)
Henna ja Dara (Elvarin puolisisko)
Maija, Juice (Elvarin velipuoli) ja Elmo
Siinähän sitä riitti sessuja järjestämään actionia Räyskälän leirikeskukseen. Paikka oli mukavan tilava, joten lääniä riitti jokaiselle temmeltää. Suku on paras ja suku on pahin. Onneksi suuremmilta yhteenotoilta vältyttiin leirin aikana, pieniä rähinöitä lukuunottamatta. Uskomus, joka etukäteen vallitsi leirialueen muuttumisesta sotatantereeksi saatiin haudata. =D Kyllä sheltti on fiksu otus; yleensä ne pärjää isommassakin laumassa, vaikka ventovieraita ovat toisilleen. Tosin eihän kaikki voi tykkää kaikista, ihan kuin ei ihmisetkään, koirat vaan näyttävät sen käytöksellään, niille kun ei ole sisäänasennettuna hienotunteisuutta. =)
Leirialueella oli iso pihamaa, ranta-alue laitureineen, grillikatoksineen ja saunoineen. Päärakennus oli tilava ja siisti. Ihanteellinen paikka leireilyyn. Lisäksi lähellä oli kivat metsämaastot lenkkeilyyn. Tosin viikonlopun lenkkeilyt rajottuivat muutamiin pikku lenkkeihin muun aktiviteetin viedessä aikaamme. Koirat tosin varmasti kirmailivat muutaman kymmenen kilometrin verran pihamaata ristiin rastiin. Niillä riitti aktiviteettia toistensa kurmuuttamisessa, telmimisessä ja hippaamisessa. =)
Hippailua leirikeskuksen pihamaalla
Lauantaina aloiteltiin alkuhulinoiden ja tutustumisten jälkeen päivää Toffisrastin merkeissä. Kävimme viemässä rastit läheiseen metsikköön, jonne sitten lähetettiin osallistujat pareittain rasteja etsimään. Me jäimme valmistelemaan rastin "päänumeroa" leirialueelle. Atte nappasi meidän lauman kaksikon Elvis et Dean mukaan rasteille. Rastitehtävässä ei kauaa ryhmillä nokka tuhissut, vaikka koitimme vähän vaikeampiinkin piiloihin rasteja piilotella. Hymyt ei hyytyneet edes viimeiselle rastille tullessa, jossa sitten tehtävänä ryhmillä oli valmistella koiratanssiesitys valitsemansa musiikin tahdissa (annettiin 7kpl lauluvaihtoehtoja).
Osallistujat ottivat vastaan heille heitetyn tehtävän ja lopulta näimme neljä kappaletta ihania tanssiesityksiä. Näissä esityksissä ei taitavuus ja hienot kiemurat ratkaisseet, vaan asenne ja tanssifiilikseen heittäytyminen. Koiran kanssa jokainen osaa satavarmasti "tanssia", ei ehkä perinteisessä koiratanssimielessä, mutta johan se riittää, että musiikki soi taustalla ja koirakko liikkuu sen tahdissa, tai edes sinnepäin. ;)
Koiratanssin riemua Kuvat Satu Tuominen
Haasteeseen heittäytyneitä... Kuvat Marilla Tanner
Viime viikonloppuna suunnattiin laumoinemme Räyskälään, Lopen lähelle, ihka ensimmäisiin Toffiskokoontumisajoihin. Paikalle saapui runsaasti Toffislaisia sekä näiden perheenjäseniä ja ystäviä. Lauantaina paikalla oli 13 ihmistä + 27 koiraa. Sunnuntaina leirielämää vieteltiin 8 ihmisen ja 16 sheltin voimin.
Leiriläisiä koirineen
Marjan osallistujalistaa lainaten; Elviksen sukulaiset tummennettu ja selvitetty.
Marja, Toffo (Elvarin isä) ja Tilkku
Riitta, Teijo, Alvi (Elvarin puolisisko), Viivi, Bianca
Emma, Molla (Elvarin puolisisko) ja Ruusu (siskopuolen tyttö)
Kaisa, Bosse (Elvarin velipuoli), Nukke (Elvari puolisisko), Maissi, Kikka ja Tikru
Kristina, Saga ja Brandy
Miira, Repo (Elvarin eno äidin puolelta) ja Särö (Elvarin velipuolen poika)
Marilla, Ada (Elvarin siskolikka) ja Mila
Satu, Saana, Sani ja Tipi (=parhaat ystävät + Sani=Elvarin tyttöystävä)
Henna ja Dara (Elvarin puolisisko)
Maija, Juice (Elvarin velipuoli) ja Elmo
Siinähän sitä riitti sessuja järjestämään actionia Räyskälän leirikeskukseen. Paikka oli mukavan tilava, joten lääniä riitti jokaiselle temmeltää. Suku on paras ja suku on pahin. Onneksi suuremmilta yhteenotoilta vältyttiin leirin aikana, pieniä rähinöitä lukuunottamatta. Uskomus, joka etukäteen vallitsi leirialueen muuttumisesta sotatantereeksi saatiin haudata. =D Kyllä sheltti on fiksu otus; yleensä ne pärjää isommassakin laumassa, vaikka ventovieraita ovat toisilleen. Tosin eihän kaikki voi tykkää kaikista, ihan kuin ei ihmisetkään, koirat vaan näyttävät sen käytöksellään, niille kun ei ole sisäänasennettuna hienotunteisuutta. =)
Leirialueella oli iso pihamaa, ranta-alue laitureineen, grillikatoksineen ja saunoineen. Päärakennus oli tilava ja siisti. Ihanteellinen paikka leireilyyn. Lisäksi lähellä oli kivat metsämaastot lenkkeilyyn. Tosin viikonlopun lenkkeilyt rajottuivat muutamiin pikku lenkkeihin muun aktiviteetin viedessä aikaamme. Koirat tosin varmasti kirmailivat muutaman kymmenen kilometrin verran pihamaata ristiin rastiin. Niillä riitti aktiviteettia toistensa kurmuuttamisessa, telmimisessä ja hippaamisessa. =)
Hippailua leirikeskuksen pihamaalla
Lauantaina aloiteltiin alkuhulinoiden ja tutustumisten jälkeen päivää Toffisrastin merkeissä. Kävimme viemässä rastit läheiseen metsikköön, jonne sitten lähetettiin osallistujat pareittain rasteja etsimään. Me jäimme valmistelemaan rastin "päänumeroa" leirialueelle. Atte nappasi meidän lauman kaksikon Elvis et Dean mukaan rasteille. Rastitehtävässä ei kauaa ryhmillä nokka tuhissut, vaikka koitimme vähän vaikeampiinkin piiloihin rasteja piilotella. Hymyt ei hyytyneet edes viimeiselle rastille tullessa, jossa sitten tehtävänä ryhmillä oli valmistella koiratanssiesitys valitsemansa musiikin tahdissa (annettiin 7kpl lauluvaihtoehtoja).
Osallistujat ottivat vastaan heille heitetyn tehtävän ja lopulta näimme neljä kappaletta ihania tanssiesityksiä. Näissä esityksissä ei taitavuus ja hienot kiemurat ratkaisseet, vaan asenne ja tanssifiilikseen heittäytyminen. Koiran kanssa jokainen osaa satavarmasti "tanssia", ei ehkä perinteisessä koiratanssimielessä, mutta johan se riittää, että musiikki soi taustalla ja koirakko liikkuu sen tahdissa, tai edes sinnepäin. ;)
Koiratanssin riemua Kuvat Satu Tuominen
Haasteeseen heittäytyneitä... Kuvat Marilla Tanner
Rastiin kuului tanssiesitysten suunnittelun lisäksi muutama muukin luovuttaa vaatinut tehtävä, mm. piirrustustehtävä ja runonkirjoitustehtävä. Runonkirjoitukseen oli helpotukseksi/vaikeutukseksi annettu neljä avainsanaa; koira, tassu, häntä ja ystävä, joita tuli käyttää runossa. Laitan tähän meidän Aten luovuuden hedelmän, eli runon, jonka se oli rustannut rastien keruun lomassa. Mä liikutuin tästä... <3
"Elvis on ystäväni,
koira tassuineen,
minä rakastan häntä."
Rakkauspoika Elvis <3 Kuva Satu Tuominen
koira tassuineen,
minä rakastan häntä."
Rakkauspoika Elvis <3 Kuva Satu Tuominen
Lauantaina ohjelmassa lisäski oli vapaavalintaisesti rannalla kekkuloimista, valokuvaamista, agilityn harjoittelua muutamalla esteellä, grillaamista, juttelua ja koirien touhujen seurailua. Rannalla hengailu tuntui kiehtovan montaa karvatassua ja monen monta Baywatch tähteä rannalta löytyikin jo lauantaipäivänä. =D Syömingit täytti (kiitos Marja antimista) massut niin pullolleen, että onneksi koirat ihan issekseen keksi kaikenlaista touhua ja tohinaa. =) Riitta piti meille lisäksi oppitunnin grillauksen yhteydessä, Alvi esimerkkikoiranaan, operantista oppimisesta. Näitä oppeja on jo nyt alkuviikosta sovellettu, kiitos Riitta vinkeistä! =)
Illalla kaiken hulinoinnin jälkeen käytiin vielä tekemässä pikku lenkki mettikössä Sadun lauman, Hennan ja Daran sekä Marillan ja tyttöjen kesken. Mä hurmaannuin Elvarin "pikkusisko" Darasta aikalailla, neiti oli suloinen mantelisilmä, josta sain heti itelleni kaverin (muutama nami riitti tämän ystävyyden alkuun). =D Lauantaina harmiksemme Dara ei voinut olla vapaana lenkillä, ettei kipeytynyt tassu olisi mennyt kipeämmäksi. Tämä kaikki kuitenkin otettiin takaisin seuraavana päivänä...
Illalla kaiken hulinoinnin jälkeen käytiin vielä tekemässä pikku lenkki mettikössä Sadun lauman, Hennan ja Daran sekä Marillan ja tyttöjen kesken. Mä hurmaannuin Elvarin "pikkusisko" Darasta aikalailla, neiti oli suloinen mantelisilmä, josta sain heti itelleni kaverin (muutama nami riitti tämän ystävyyden alkuun). =D Lauantaina harmiksemme Dara ei voinut olla vapaana lenkillä, ettei kipeytynyt tassu olisi mennyt kipeämmäksi. Tämä kaikki kuitenkin otettiin takaisin seuraavana päivänä...
Elvarin sisko Dara DeeDeet leikkimässä
Sunnuntaina neljänviljan puuron ;) ja muun reilun aamupalan kera aloiteltiin päivää lenkillä.
Poppoo aamulenkillä...
Kiitos Marjalle leirin järkkäämisestä ja kaikille mukanaolleille seurasta!!!
Ehkäpä ensi vuonna Toffistellaan leirielämän merkeissä uudelleen...?!? =D
Siinähän sitä raporttia tulikin. Huh.. Nyt kimpsuja ja kampsuja pakkaamaan, sillä Ässä-jengi tulee ihan hetken kuluttua hakemaan meitä kuvasureissulle Järvenpäähän. Ilmakin suosii, ihanaa!!! =D
Sunnuntaina neljänviljan puuron ;) ja muun reilun aamupalan kera aloiteltiin päivää lenkillä.
Poppoo aamulenkillä...
Lenkin jälkeen oli aika lähteä taas Baywatch touhuihin rannalle. Siinä sitten riittikin ohjelmaa muutamaksi tunniksi, kun laumamme vilvoitteli tassujaan rantavedessä (sunnuntaina ihana aurinko helli meitä) ja komenteli uimaan uskaltautuneita. =) Kuvista osa Tuomisen Sadun käsialaa.
Jotkut rohkeat uskaltautui uimaan, tässä Juicen ja Milan uimanäytteet...
Osa komenteli rannalta käsin; kuvissa rantavahdit Saana, Ada, Zen ja Dea...
Rantavahdit Elvis ja Dara...
Zen totes, että vesi on märkää... ;)
Jotkut rohkeat uskaltautui uimaan, tässä Juicen ja Milan uimanäytteet...
Osa komenteli rannalta käsin; kuvissa rantavahdit Saana, Ada, Zen ja Dea...
Rantavahdit Elvis ja Dara...
Zen totes, että vesi on märkää... ;)
Sunnuntaina ratkottiin myös parikilpailuna makkaransyöntimestaruutta sekä hieman enemmän älliä vaatinutta makkarakuppimestaruutta. Jokainen osallistuja voitti jommankumman tittelin ja kisa tuntui olevan koirista ihan supermaistuva! =D
Mila ja Sani sekä Riittan tytöt Viivi ja Alvi kisaamassa makkaramaakarin tittelistä...
Leirin ikinuori seniori Bianca taiteilemassa kupin kanssa
Leirin juniorit makkarakuppikisaamassa...
Mila ja Sani sekä Riittan tytöt Viivi ja Alvi kisaamassa makkaramaakarin tittelistä...
Leirin ikinuori seniori Bianca taiteilemassa kupin kanssa
Leirin juniorit makkarakuppikisaamassa...
Sunnuntaina sitten loppuaikaa nautittiin yhteisolosta ja- elosta, hyvästä ruuasta ja onnellisten karvaturrien kirmailujen seuraamisesta. Ilmat suosi koko viikonloppuna, seura oli mukavaa ja koirilla riitti puuhastelua joko ohjattuna toimintana tai vapaana hippaloimisena. Mukavat muistot jäi ja kuviksi talletetut muistot säilyy vielä pidempään.
Linkkejä toffisleirikuviin:
Sadun kuvia löytyy täältä
Marillan kuvia löytyy täältä
Emännän kuvia löytyy täältä
Linkkejä toffisleirikuviin:
Sadun kuvia löytyy täältä
Marillan kuvia löytyy täältä
Emännän kuvia löytyy täältä
Ehkäpä ensi vuonna Toffistellaan leirielämän merkeissä uudelleen...?!? =D
Siinähän sitä raporttia tulikin. Huh.. Nyt kimpsuja ja kampsuja pakkaamaan, sillä Ässä-jengi tulee ihan hetken kuluttua hakemaan meitä kuvasureissulle Järvenpäähän. Ilmakin suosii, ihanaa!!! =D
Elvarin parfyymit ja anoppila/mummolareissu...
|
Posted by jauhan
at 10:30 PM on July 11, 2009
|
comments (0)
|
Nopsat kuulumiset, kerta pyhästi vannoin, etten enää kirjoita kerralla megastooreja.. Jos nyt ees muutaman hetken jaksais sen lupauksen pitää.. =) Loppuviikko meillä meni samanlaisten tohinoiden parissa kuin alkuviikkokin; selkäkivun parantelua ja rauhallisia reissuja siellä sun täällä. =)
Torstaina treffattiin Ässä-neitoset lenkin merkeissä ja suunnattiin tassut Kiljavalle, jonka jälkeen tarkoitus oli lähteä kuvailemaan montun maisemiin. Lenkki saikin, ylläriylläri, yllätyskäänteen... Tällä kertaa actionia meille järjesti Elmo The Man. ;) Lenkki oli jo loppusuorallaan, vielä päätettiin yks pikku kieppi mennä, et saadaan vähän lisää matkaan... Noh..Kuinkas ollakkaan koko lauma katoaa pikkuisia lukuunottamatta jonnekkin teille tietämättömille. Huhuilujen jälkeen kopla "Isot" saapuu takas maisemiin ja me kovasti suunnitellaan kuvaussessiota... Kunnes.. Se mielettömänhirveänkatkerankamala haju saavuttaa mun tajunnan... Eeeelvis The Man oli käynyt mettikössä sonnustautumassa parhaimpiinsa, eli siihen itteensä. Se haju oli jotain sanoinkuvaamattoman hirveetä... No voitte arvata et kuvaukset jäi sillä kertaa väliin.. Suoraan kotiinhan siinä suunnistettiin; vaikeeta teki olla samassa autossa sen hajupommin kanssa... =/ Suoraan suihkuun pääs Elmo... Suihkussa se hirveä löyhkä tuntu saavan mut pyörtymisen partaalle.. Äkkiä vedet ja RingVitoset kehiin... Ja Elvis katto mua niiiin murhaavasti; "Miksi sä ihminen mun vaivalla hankkimat parfyymit hinkkaat pois, hei camoon...Jotain hiton ompuntuoksua, yök!" =) Elvis oli todella loukkaantuneen näköinen kun pesin sen... Mut sen jälkeen se oli ihanan puhdas, pehmee ja hyväntuoksuinen raksupoika. <3 Tällänen kakkareissu tällä kertaa, p**ka oli mut tulipahan tehtyä.. =) Kiitti tytöt seurasta! =)
Ode á l'amour d'Elvis ;)
Ode de omenantuoksu ;)
Dee ja Elmo poseeraa niin söpöinä...
Tepsu ja Elvi kirmaa...
Zemba riemuissaan...
Tänään ollaan vietelty päivää Lopella Toffisleirin merkeissä. Väsy alkaa jo painaa, joten leirikuulumiset jääköön toiseen päivään. =D
Torstaina treffattiin Ässä-neitoset lenkin merkeissä ja suunnattiin tassut Kiljavalle, jonka jälkeen tarkoitus oli lähteä kuvailemaan montun maisemiin. Lenkki saikin, ylläriylläri, yllätyskäänteen... Tällä kertaa actionia meille järjesti Elmo The Man. ;) Lenkki oli jo loppusuorallaan, vielä päätettiin yks pikku kieppi mennä, et saadaan vähän lisää matkaan... Noh..Kuinkas ollakkaan koko lauma katoaa pikkuisia lukuunottamatta jonnekkin teille tietämättömille. Huhuilujen jälkeen kopla "Isot" saapuu takas maisemiin ja me kovasti suunnitellaan kuvaussessiota... Kunnes.. Se mielettömänhirveänkatkerankamala haju saavuttaa mun tajunnan... Eeeelvis The Man oli käynyt mettikössä sonnustautumassa parhaimpiinsa, eli siihen itteensä. Se haju oli jotain sanoinkuvaamattoman hirveetä... No voitte arvata et kuvaukset jäi sillä kertaa väliin.. Suoraan kotiinhan siinä suunnistettiin; vaikeeta teki olla samassa autossa sen hajupommin kanssa... =/ Suoraan suihkuun pääs Elmo... Suihkussa se hirveä löyhkä tuntu saavan mut pyörtymisen partaalle.. Äkkiä vedet ja RingVitoset kehiin... Ja Elvis katto mua niiiin murhaavasti; "Miksi sä ihminen mun vaivalla hankkimat parfyymit hinkkaat pois, hei camoon...Jotain hiton ompuntuoksua, yök!" =) Elvis oli todella loukkaantuneen näköinen kun pesin sen... Mut sen jälkeen se oli ihanan puhdas, pehmee ja hyväntuoksuinen raksupoika. <3 Tällänen kakkareissu tällä kertaa, p**ka oli mut tulipahan tehtyä.. =) Kiitti tytöt seurasta! =)
Ode á l'amour d'Elvis ;)
Ode de omenantuoksu ;)
Perjantaina lähdettiin iltapäivästä anoppilaan/mummolaan Mäntsälään. Päivä oli ihan kiva ja ilmat suosi, joten koirat sai telmiä koko sen ajan vapaana pihamaalla, mitä me siinä vieressä grillailtiin ja syötiin. Ja koska meillä emäntä ei ole kovin kunnostautunut noissa ruuanlaittopuuhissa, niin mä koitin kovasti sitten harjoitella kuvaamista. Aurinko ja pilvet vaihteli koko ajan ja oli työtä saada asetuksia kohdilleen, no tulipahan harjoitusta. Laitan tähän muutaman kuvan, lisää Picasassa.
Dee ja Elmo poseeraa niin söpöinä...
Tepsu ja Elvi kirmaa...
Zemba riemuissaan...
Torstaina meidän ZemZemillä tuli täyteen 14viikkoa ikää... 14-viikkois mitat olivat 29cm korkeutta ja 4050g painoa... Zemzemi on saanut jo lempinimen "Pönkkä-Pate". ;) Sissus, toi tenava on ihan hetken päästä jo Deen kokoinen. Se on oikee machomiäs.. =)
Zen on ihana "huiputettava", en oo meinaan kelleen saanu niin helposti matolääkettä annettua... Oon lykänny vaan Axilur-nappiset aamuruokaan ja ne on menneet sellaisenaan siellä seassa. Mä lyön pääni vetoa, et Elmo kaivais sen vaikka minkä herkun sisältä, mut onneks Pönkkä ei oo turhan tarkka ruuistaan, kuhan jotannii pöperöä saa eteensä, mielellään kun sais vielä vähän useemmin.. =) RentoReiska on tutustunut tällä viikolla vauvoihin ja vieraisiin, joita meillä on käynyt. 5kk vauva oli siitä aikas ihana, se suukotteli Jasu-tyttösen naamaa ja tällä kertaa tais olla, että vaava ei oikeen innostunut meidän Zenin hellyyden osoituksista, aiankin naama rutistui suukkojen jälkeen sen näköisesti kun hapan sitruuna ois nassulla pyörähtäny. =)
Zen on ihana "huiputettava", en oo meinaan kelleen saanu niin helposti matolääkettä annettua... Oon lykänny vaan Axilur-nappiset aamuruokaan ja ne on menneet sellaisenaan siellä seassa. Mä lyön pääni vetoa, et Elmo kaivais sen vaikka minkä herkun sisältä, mut onneks Pönkkä ei oo turhan tarkka ruuistaan, kuhan jotannii pöperöä saa eteensä, mielellään kun sais vielä vähän useemmin.. =) RentoReiska on tutustunut tällä viikolla vauvoihin ja vieraisiin, joita meillä on käynyt. 5kk vauva oli siitä aikas ihana, se suukotteli Jasu-tyttösen naamaa ja tällä kertaa tais olla, että vaava ei oikeen innostunut meidän Zenin hellyyden osoituksista, aiankin naama rutistui suukkojen jälkeen sen näköisesti kun hapan sitruuna ois nassulla pyörähtäny. =)
Tänään ollaan vietelty päivää Lopella Toffisleirin merkeissä. Väsy alkaa jo painaa, joten leirikuulumiset jääköön toiseen päivään. =D
Hau-open haukkua
|
Posted by jauhan
at 12:00 AM on July 09, 2009
|
comments (0)
|
Ainakin toistaiseksi nyt onnistuu blogin tiheämpi päivittäminen jostain syystä. =) Joten yritetään, vaikka tuntuukin oudolta. ;)
Eilisiltana isot jäi meillä isännän vahtiin, kun nappasin Zeniseni kainaloon ja hypättiin sisko-Tiin ja Satun matkaan. Lähdettiin "siedätysreissulle" Purina-areenalle katsomaan Hau-openeita. Tällä kertaa lapset lähti siis ihan kaksisteen ilman isosiskojen ja -veikan turvaa. Ja täytyy sanoo, et oli todella paljon helpompaa, kun ei ollut isot tampaamassa maata mukana. =)
Paikalla mentiin hännät töttöröllä ja namien avulla saatiin ekat puhinaohitukset hoidettua. Ekojen puhinayritysten jälkeen ei puhkumista enää oikeestaan edes ilmennyt. Tällä kertaa lapsoset ois kovasti tahtoneet mennä tutkailemaan joitakin vastaantulevia koiria; muutamia koiria pääsivätkin lähempää tarkastelemaan. Tavattiin mm. pieni borderpentunen, joka kiinnosti Zeniä ja Tipiä kovin. Borderpentusen "isoveikka" vähän ärähteli pienille, mutta nää ei ottaneet siitä itteensä yhtään. Zenistä ja Tipistä oli ihan superhauskaa saada vähän kirmailla vapaana pellolla ja kisakentän reunalla niillä oli ihan omat karkelot; ne vaan leikki keskenään äänitehosteiden kera. Välillä piti pitää taukoa ja ihmetellä mitä ihmettä radalla oikein tapahtuu; ne katseli koirien juoksua ja kuunteli käskytystä. Zeniä alko jo kovin väsyttää, mutta Tipi ei antanut periksi, vaan vaati veikkaa leikkikaverikseen ja niin taas mentiin. =) Jossakin vaiheessa herra Rennonretee alko jo toppuutteleen siskoa ihan tosissaan ja piti "luentoa" siitä, kuinka kasvava nuori mies tarvitsee unta. ;)= Vaan koska sisko ei ottanut kuuleviin korviinsa, niin niin leikki jatkui siihen saakka, kunnes pääsivät autoon ja kotimatkalle.
Tuttujakin tavattiin paikan päällä; Tiuku-sisko kävi moikkaamassa ja pistämässä sisaruspuoliaan ojennukseen, Tao-poika oli tullut kisaamaan ja tuli myös tervehtimään pentusia sekä Zenin viime viikkoinen ihastus, gööttineiti Helmi , oli myös jälleen paikalla. Nähtiin myös Elvarin sukulaislapsia, kun Elviksen veljenpoika Tico 6kk, oli päässyt mummi-Netan kanssa mukaan agiliitokisoihin. Mieltä lämmittää tavata kivoja shelttejä, joista lapsillekin jää hyvät fiilikset. =)
Koitettiin ottaa lapsista vähän kuvia, mut mut... Helpommin sanottu kun tehty. ;) Tässä kuitenkin muutama kuva kaksikosta.
Zen ja Tipi hetken aloillaan
Sisaruksilla jotain ihan muuta mielessä kuin poseeraaminen...
Lapset ihmettelee maailmaa...
Lapset olis reippaita pikku töttöröhäntiä koko reissun ja sisarusleikit eritoten maittoi. Meillä olikin sitten väsynyt pieni mies illalla... Pakolliset 20min se jaksoi "omien" kanssa kotona riehua ja iltapisuilla käydä, mut sittenpä nukkumatti tuli heittämään unihiekkaa. =) Kiitos Tipi-tii ja Satu reissuseurasta! =D
Eilisiltana isot jäi meillä isännän vahtiin, kun nappasin Zeniseni kainaloon ja hypättiin sisko-Tiin ja Satun matkaan. Lähdettiin "siedätysreissulle" Purina-areenalle katsomaan Hau-openeita. Tällä kertaa lapset lähti siis ihan kaksisteen ilman isosiskojen ja -veikan turvaa. Ja täytyy sanoo, et oli todella paljon helpompaa, kun ei ollut isot tampaamassa maata mukana. =)
Paikalla mentiin hännät töttöröllä ja namien avulla saatiin ekat puhinaohitukset hoidettua. Ekojen puhinayritysten jälkeen ei puhkumista enää oikeestaan edes ilmennyt. Tällä kertaa lapsoset ois kovasti tahtoneet mennä tutkailemaan joitakin vastaantulevia koiria; muutamia koiria pääsivätkin lähempää tarkastelemaan. Tavattiin mm. pieni borderpentunen, joka kiinnosti Zeniä ja Tipiä kovin. Borderpentusen "isoveikka" vähän ärähteli pienille, mutta nää ei ottaneet siitä itteensä yhtään. Zenistä ja Tipistä oli ihan superhauskaa saada vähän kirmailla vapaana pellolla ja kisakentän reunalla niillä oli ihan omat karkelot; ne vaan leikki keskenään äänitehosteiden kera. Välillä piti pitää taukoa ja ihmetellä mitä ihmettä radalla oikein tapahtuu; ne katseli koirien juoksua ja kuunteli käskytystä. Zeniä alko jo kovin väsyttää, mutta Tipi ei antanut periksi, vaan vaati veikkaa leikkikaverikseen ja niin taas mentiin. =) Jossakin vaiheessa herra Rennonretee alko jo toppuutteleen siskoa ihan tosissaan ja piti "luentoa" siitä, kuinka kasvava nuori mies tarvitsee unta. ;)= Vaan koska sisko ei ottanut kuuleviin korviinsa, niin niin leikki jatkui siihen saakka, kunnes pääsivät autoon ja kotimatkalle.
Tuttujakin tavattiin paikan päällä; Tiuku-sisko kävi moikkaamassa ja pistämässä sisaruspuoliaan ojennukseen, Tao-poika oli tullut kisaamaan ja tuli myös tervehtimään pentusia sekä Zenin viime viikkoinen ihastus, gööttineiti Helmi , oli myös jälleen paikalla. Nähtiin myös Elvarin sukulaislapsia, kun Elviksen veljenpoika Tico 6kk, oli päässyt mummi-Netan kanssa mukaan agiliitokisoihin. Mieltä lämmittää tavata kivoja shelttejä, joista lapsillekin jää hyvät fiilikset. =)
Koitettiin ottaa lapsista vähän kuvia, mut mut... Helpommin sanottu kun tehty. ;) Tässä kuitenkin muutama kuva kaksikosta.
Zen ja Tipi hetken aloillaan
Sisaruksilla jotain ihan muuta mielessä kuin poseeraaminen...
Lapset ihmettelee maailmaa...
Lapset olis reippaita pikku töttöröhäntiä koko reissun ja sisarusleikit eritoten maittoi. Meillä olikin sitten väsynyt pieni mies illalla... Pakolliset 20min se jaksoi "omien" kanssa kotona riehua ja iltapisuilla käydä, mut sittenpä nukkumatti tuli heittämään unihiekkaa. =) Kiitos Tipi-tii ja Satu reissuseurasta! =D
View Older Posts »
